Kirjoittaminen kun voin huonosti — kynä raskaina päivinä
Kun kaikki tuntuu harmaalta ja raskaalta, jaksaa tuskin yhtään mitään. Silti muutama sana paperilla voi olla juuri se pieni asia, joka keventää painetta hieman. Tässä on lempeä tapa kirjoittaa silloin, kun voit huonosti — omaan tahtiin, ilman vaatimuksia.
Jos luet tätä päivänä, jolloin kaikki tuntuu liialta: olen iloinen, että olet täällä. Sinun ei tarvitse suorittaa mitään tällä sivulla. Riittää, että hengität ja luet eteenpäin omaan tahtiisi.
Huonosti voiminen tekee jotain voimavaroille. Ajatukset pyörivät kehää, keho on raskas, ja kaikki tavallisesti helppo muuttuu yhtäkkiä ylämäeksi. Kun silloin kuulee ”kirjoita se pois”, se voi tuntua melkein provosoivalta — kuin vielä yksi asia, joka pitäisi jaksaa muttei jaksa. Näin sitä ei tarkoiteta tässä.
Tämä teksti ei kerro kauniisti, paljon tai ”oikein” kirjoittamisesta. Se kertoo siitä, että asetat muutaman sanan raskaan asian viereen, jottet kanna sitä aivan yksin pään sisällä. Joskus riittää kolme sanaa. Joskus yksi ainoa lause. Se on tarpeeksi — se on enemmän kuin tarpeeksi.
Ennen kuin aloitamme: tämä on lempeä kirjoitusopas raskaisiin päiviin, ei hoitoa tai terveydenhuoltoa. Jos pimeys on syvä ja ajatukset pelottavat sinua, hyppää vapaasti suoraan alas sivun alalaidan tukilaatikkoon — sinun ei tarvitse lukea koko tekstiä ensin.
Miksi kirjoittaa kun kaikki tuntuu raskaalta?
Kun voimme huonosti, tunteet muuttuvat usein yhdeksi epämääräiseksi, raskaaksi möykyksi. On vaikea tietää, mistä se alkaa ja mihin se loppuu — vain se, että se painaa. Kirjoittaminen tekee jotain hiljaista tuolle möykylle: kun tunne saa sanat, siitä tulee hieman vähemmän ylivoimainen. Se siirtyy kaikesta joksikin, jota voit katsoa.
Sinun ei tarvitse uskoa siihen täysin, jotta se auttaisi. Kyse ei ole positiivisesta ajattelusta tai ratkaisujen löytämisestä. Kyse on vain siitä, että annat vaikealle paikan pään ulkopuolella — paperilla, jossa se ei pyöri yhtä nopeasti.
Tutkimus ekspressiivisestä kirjoittamisesta on usean vuosikymmenen ajan havainnut, että se voi vähentää huolta ja ajatusten pyörimistä ja auttaa ihmisiä voimaan vähän paremmin ajan myötä. Mutta unohda tutkimukset hetkeksi. Juuri nyt riittää yksinkertaisempi totuus: pois kirjoittaminen voi tuntua uloshengitykseltä. Ja yksi ainoa uloshengitys on usein kaikki, mitä jaksamme raskaana päivänä.
Kirjoittaminen kun voimat ovat melkein lopussa
Hyvänä päivänä voi kirjoittaa sivukaupalla. Raskaana päivänä se ei ole kohtuullista — eikä sinun pidä edes yrittää. Tässä on, miten teet kaikkein vähimmän, sen mikä todella on mahdollista jaksaa, vaikka olisit aivan tyhjä.
Kirjoita vain kolme sanaa
Ei lausetta. Kolme sanaa, jotka kuvaavat, miltä juuri nyt tuntuu. ”Väsynyt. Surullinen. Yksin.” Se riittää. Kolme sanaa on täysin kelvollinen kirjoitushetki.
Tai yksi ainoa lause
Jos jaksat vähän enemmän: kirjoita lause, joka alkaa ”Tänään tunnen…” ja anna sen loppua, mihin se haluaa. Sinun ei tarvitse selittää tai puolustaa. Yksi lause on valmis.
Unohda kaikki ”kaunis”
Kukaan ei lue tätä. Kirjoita kirjoitusvirheitä, ole epäjohdonmukainen, suttaa. Teksti on sinun ja vain sinun — ja juuri siksi saat olla siinä täysin rehellinen.
Lopeta kun haluat
Mitään vähimmäismäärää ei ole. Jos tuntuu raskaalta, laske kynä kädestä. Aloittaminen ja sitten lopettaminen ei ole epäonnistuminen — se on sinä kuuntelemassa itseäsi.
Hyvin yksinkertaisia lauseita aloittamiseen
Jos tyhjä sivu tuntuu liian suurelta, aloita yhdellä näistä. Kirjoita lause ja anna oman jatkosi tulla — tai jätä se, jos siitä tulee liikaa. Mikään niistä ei ole vaatimus.
Muutama lempeä lause täydennettäväksi
Valitse yksi. Kirjoita niin vähän tai niin paljon kuin haluat.
- ”Juuri nyt tuntuu siltä, että…”
- ”Raskainta tänään on…”
- ”Jos joku lempeä istuisi vieressäni nyt, sanoisin…”
- ”Pieni asia, joka teki päivästä hieman vähemmän raskaan, oli…”
- ”Tarvitsen, mutta tuskin uskallan pyytää…”
- ”Huomiselta toivon vain…”
Kirjoita silloin vain ”en tiedä mitä kirjoittaisin” yhä uudelleen, kunnes jotain muuta nousee esiin. Se kuulostaa oudolta, mutta toimii yllättävän usein — ja jos ei toimi, olet silti kirjoittanut. On ihan okei, että tyhjä sivu voittaa joskus.
Tämä on normaalia
On helppoa lisätä taakkaan vielä yksi kivi: ajatella, että pitäisi voida paremmin, kirjoittaa enemmän, ryhdistäytyä. Tuo ääni valehtelee usein. Tehdään muutama asia selväksi.
On normaalia, että jotkut päivät ovat raskaita ilman selvää syytä. On normaalia olla jaksamatta kirjoittaa, ja normaalia kirjoittaa kolme sanaa ja tuntea olonsa tyhjäksi sen jälkeen. On normaalia, että samat ajatukset palaavat, päivä toisensa jälkeen, vaikka olisit kirjoittanut ne ylös. Kirjoittaminen ei ole nappi, joka sammuttaa vaikean — se on enemmän kuin seuralainen matkalla.
Ole lempeä itsellesi tänään. Teet niin hyvin kuin osaat niillä voimilla, joita sinulla on, ja se riittää. Että ylipäätään etsit tapaa selvitä raskaasta päivästä, kertoo sinusta jotain kaunista: osa sinusta haluaa eteenpäin. Kuuntele rauhassa tuota osaa — varovasti, mitään vaatimatta.
Kun kyse on enemmästä kuin huonosta päivästä
Kirjoittaminen auttaa raskaina päivinä — mutta se ei koskaan korvaa toisen ihmisen tukea, kun pimeys syvenee. Avun tarvitseminen ei ole heikkoutta. Päinvastoin: sen pyytäminen on usein rohkein ja huolehtivin asia, jonka voit itsellesi tehdä. Jos tunnistat itsesi useista alla olevista kohdista, ota yhteyttä terveydenhuoltoon.
Alakulo on jatkunut viikkoja eikä juuri koskaan helpota.
Et enää jaksa tai iloitse asioista, joista ennen pidit.
Uni, ruokahalu tai voimat ovat muuttuneet selvästi.
Arki — työ, koulu, ihmissuhteet — ei enää suju.
Vetäydyt ja eristäydyt ympärilläsi olevista ihmisistä.
Mieleen nousee ajatuksia siitä, ettei haluaisi olla olemassa, tai itsensä vahingoittamisesta.
Jos viimeinen kohta pitää sinun kohdallasi paikkansa: älä odota. Ansaitset tukea nyt, et myöhemmin. Ota yhteyttä Mielenterveystaloon tai omaan terveyskeskukseesi, ja akuuteissa itsensä vahingoittamisen ajatuksissa — soita Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai 112. Sinun ei tarvitse kantaa sitä yksin.
Usein kysytyt kysymykset
Lähteet ja viitteet
Sisältö perustuu ekspressiivisen kirjoittamisen tutkimukseen ja viralliseen ohjeistukseen psyykkisestä hyvinvoinnista. Päivitetty viimeksi: .
- Pennebaker, J.W. & Beall, S.K. (1986). Confronting a traumatic event: Toward an understanding of inhibition and disease. Journal of Abnormal Psychology.
- Pennebaker, J.W. & Smyth, J.M. (2016). Opening Up by Writing It Down. Guilford Press.
- Frattaroli, J. (2006). Experimental disclosure and its moderators: A meta-analysis. Psychological Bulletin.
- Mielenterveystalo — Suomen virallinen mielenterveyden tietopalvelu ja apu alakuloon.
Sinun ei tarvitse kantaa sitä yksin
Tämä teksti on pieni hyvinvoinnin työkalu — ei terveydenhuoltoa eikä mitään, joka korvaa toisen ihmisen. Jos voit huonosti pidemmän aikaa, ota yhteyttä Mielenterveystaloon tai omaan terveyskeskukseesi. Se on viisas ja rohkea askel, ei merkki heikkoudesta.
Akuuteissa itsensä vahingoittamisen ajatuksissa tai jos et halua olla olemassa — älä odota: soita Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai 112. On ihmisiä, jotka haluavat kuunnella, juuri nyt. Olet avun arvoinen.
Kolme sanaa tänään. Ehkä lause huomenna.
Jos haluat jotain lempeää raskaille päiville: Kirjoitusterapiapäiväkirjassa on Kriisi-osion lyhyet harjoitukset, 28 tyhjää sivua ja viikon 1 rauhallinen tilannekartta, josta aloittaa kun jaksat. Ei aikataulua, vain sivu kerrallaan.
Katso, mistä voit aloittaa