Tunteet ja mieliala

Tunnepäiväkirja aikuiselle — pohja, ohjeet ja mitä merkinnöistä näkee

Tilanne, tunteen nimi, voimakkuus ja tarve. Neljä saraketta riittää, kun ne täytetään samalla tavalla kaksi viikkoa. Pohja on alla valmiina kopioitavaksi.

Nainen kirjoittaa vihkoon ikkunan ääressä syysvalossa, ikkunalaudalla teemuki ja viherkasvi

Tunnepäiväkirja on muistiinpano siitä, mitä tunsit, missä tilanteessa ja mitä teit sen jälkeen. Aikuiselle siihen riittää muutama rivi päivässä. Kauniita lauseita ei tarvita. Tärkeintä on nähdä viikkojen mittaan, mitkä tilanteet herättävät mitäkin.

Hakusana johtaa nopeasti kahteen suuntaan. Ensimmäisinä tulevat mielialasovellukset, joissa päivän tunne merkitään hymiöllä, ja koulujen tunnetaitomateriaalit lapsille. Jos haluat vain napauttaa päivän fiiliksen kolmessa sekunnissa, sovellus on hyvä valinta, eikä sitä kannata vaihtaa vihkoon väkisin.

Tämä opas on niille aikuisille, jotka haluavat myös sanat: mitä tapahtui, mikä tunne siitä nousi ja mitä se kertoi. Jos kirjoittaminen on sinulle uutta, katso ensin, mitä hyötyä päiväkirjan kirjoittamisesta on.

Tunne on hetki, mieliala on sää

Nämä kaksi sekoittuvat helposti, vaikka niitä seurataan eri tavalla. Tunne syntyy tilanteessa ja menee ohi: ärtymys, kun juna on taas myöhässä, ilo, kun ystävä soittaa. Mieliala on pidempi taustasävy, joka värittää koko päivän tai viikon. MIELI ry:n tunnetehtävässä muistutetaan, että tunteet ovat ohimeneviä ja että mielialakin voi vaihdella päivän aikana edestakaisin.

TunnepäiväkirjaMielialapäiväkirja
Mitä kirjataanYksittäinen tilanne ja siinä herännyt tunnePäivän yleinen vointi numerona
Kuinka useinKun jokin tunne on voimakas, tai kerran illallaKerran päivässä, mieluiten samaan aikaan
Mitä siitä näkeeToistuvat tilanteet ja omat reaktiotSuunnan: nouseeko, laskeeko vai heiluuko
Kesto2–5 minuuttiaAlle minuutti

Moni tarvitsee molempia. Alla oleva pohja yhdistää ne: päivän rivit tunteille ja viikon alareunaan yksi rivi mielialalle, unelle ja jaksamiselle.

Pohja: yksi rivi jokaisesta tunteesta

Pohjan runko on tuttu Ylen Aikuisten tunnekoulusta. Sen kolmannen viikon tehtävä oli TTT-päiväkirja: kirjataan tilanne, sen herättämä tunne ja toiminta, johon tunne johti, ja pohditaan halutessa tunteen taustalla olevia tarpeita. Havaintoja tehtiin viikon ajan vähintään kolme kertaa päivässä, ja puhelimen muistutukset auttoivat muistamaan. Alla olevaan versioon on lisätty voimakkuus ja kehon tuntemus.

Piirrä sarakkeet vihkoon tai kopioi taulukko muistiinpanoihin. Esimerkkirivit ovat keksittyjä.

Milloin ja missäTunne (nimeä)0–10Missä kehossaMitä tein / mitä olisin tarvinnut
Ti 8.40, palaveriHäpeä, vähän kiukkua6Kasvot kuumat, niska jäykkäOlin hiljaa. Olisin tarvinnut, että joku kysyy mielipidettäni.
Ti 17.15, kauppajonoVäsymys, turhautuminen4Silmät, hartiatOstin valmisruokaa. Tarvitsin hiljaisen illan.
Ti 21.00, puhelu siskolleHelpotus7Rinta keveneeNauroin pitkästä aikaa.
     
     

Viikon lopuksi täytä yksi rivi mielialasta. Numero 1–10 riittää, mutta sana sen vieressä kertoo myöhemmin enemmän.

ViikkoMaTiKeToPeLaSu
Mieliala 1–10       
Uni (tuntia)       
Jaksaminen 1–10       
Yksi sana       

Jos haluat mielialan viikkonäkymän valmiiksi tulostettuna, sivustolla on ilmainen päiväkirjapohja PDF-muodossa, jonka neljästä sivusta yksi on varattu mielialalle ja viikolle.

Kun tunteelle ei löydy sanaa

Sarake «Tunne» on usein vaikein. Moni kirjoittaa «paha olo» tai «stressi», ja se on ihan hyvä alku. Tarkempi sana kannattaa silti etsiä, koska se kertoo, mitä tilanteessa tapahtui.

Mielenterveystalon harjoituksessa tunteiden tunnistamisesta annetaan esimerkiksi tällaisia sanoja: pettymys, suru, pelko, viha, kateus, mustasukkaisuus, häpeä, syyllisyys, avuttomuus, turhautuminen, ilo, tyytyväisyys, ylpeys, ihastus, kiintymys ja uteliaisuus. Samassa harjoituksessa kysytään, missä kohtaa kehoa tunne tuntuu, millaiseen toimintaan se ohjaa ja kertooko se jostakin tarpeesta. Niistä kysymyksistä tulevat pohjan kolme viimeistä saraketta.

Harjoituksen ohjeen mukaan tunteiden nimeäminen ja salliva havainnointi auttavat usein huomaamaan, etteivät tunteet ole vaarallisia tai sietämättömiä. Tunteeseen pääsee myös paremmin kiinni, kun sen liittää tilanteeseen, jossa se ilmeni. Siksi pohjan ensimmäinen sarake on aika ja paikka. Viimeiseen sarakkeeseen saa kirjoittaa myös «en tehnyt mitään»: MIELI ry:n tehtävässä todetaan, ettei ikävällekään tunteelle tarvitse heti tehdä jotain.

Mitä nimeämisestä tiedetään

UCLA:ssa Matthew Liebermanin ryhmä kuvasi aivojen toimintaa magneettikuvauksella, kun koehenkilöt katsoivat kielteisiä tunteita herättäviä kuvia. Kun he nimesivät kuvan tunteen sanalla, mantelitumakkeen ja muiden tunnealueiden reaktio oli heikompi kuin muissa tehtävissä. Tutkimus tehtiin laboratoriossa kuvilla, ei päiväkirjoilla, mutta se antaa selityksen sille, miksi pelkkä oikea sana voi tuntua helpottavalta.

Kirjoitusterapiapäiväkirja — ohjattu kirjoituspäiväkirja PDF-muodossa
Haluatko, että mielialan seuranta ja kirjoittaminen ovat samassa paikassa?

Kirjoitusterapiapäiväkirjan jokaisessa viikkoreflektiossa on seitsemän päivän mielialaseuranta ja kaksi kenttää: «Se mikä oli vaikeaa» ja «Se mikä oli valoisaa». Alussa arvioit hyvinvointisi asteikolla 1–10, jotta voit verrata tilannetta kahdeksan viikon päästä.

Katso viikkoreflektion sivu
PDF + iPad Ei tilausta

Rivien lisäksi: viiden minuutin purku kerran viikossa

Taulukko näyttää, mitä tapahtui, mutta ei aina sitä, miltä se oikeasti tuntui. Siihen Mielenterveystalolla on toinen harjoitus, joka on myös nimetty tunnepäiväkirjaksi. Se kuuluu ahminnan omahoito-ohjelmaan, mutta ohje ei ole sidottu syömiseen.

  1. Laita ajastin soimaan kolmen tai viiden minuutin päähän

    Kirjoita keskeytyksettä, kunnes aika on täynnä. Älä sensuroi äläkä korjaa kirjoitusvirheitä. Kukaan muu ei lue tekstiä.

  2. Kirjoita kuluneen viikon tunteista

    Tai yhdestä tunteesta, josta sinun on vaikea puhua ääneen. Taulukon rivit auttavat muistamaan, mitä viikolla tapahtui.

  3. Vastaa lopuksi neljään kysymykseen

    Onko jokin tunne juuri nyt erityisen merkityksellinen tai haastava? Saako jokin tunne sinut pois tolaltasi? Oletko kieltänyt itseltäsi jonkin tunteen? Onko jokin tunne sellainen, josta on vaikea puhua?

Jos huomaat kirjoittavasi samasta asiasta viikosta toiseen, pidempi kirjoitusjakso voi auttaa enemmän. Siitä kerrotaan oppaassa Pennebakerin menetelmästä suomeksi.

Kahden viikon kohdalla: neljä asiaa, joita etsiä

Lue rivit läpi sunnuntaina, mieluiten kynä kädessä. Älä arvioi itseäsi, vaan etsi toistoa.

Sama tilanne, sama tunne

Jos maanantaiaamun palaveri tuottaa häpeää kolmena viikkona, se ei ole sattumaa. Se on tieto, jonka kanssa voi tehdä jotain.

Mieliala ja uni rinnakkain

Vertaa viikkorivin numeroita. Näkyykö lyhyt yö mielialassa samana päivänä vai vasta seuraavana?

Mihin tunne ohjasi

Viimeinen sarake kertoo, toimitko tunteen mukaan vai sen vastaisesti. Molemmat ovat hyödyllistä tietoa.

Mikä nosti

Merkitse ympyrällä rivit, joissa voimakkuus oli korkea ja tunne hyvä. Niistä kannattaa ottaa lisää seuraavalle viikolle.

Jos viikkorivit painuvat alas sitä mukaa kuin päivät lyhenevät, lue myös pimeän ajan päiväkirjasta.

Kun rivit kertovat enemmän kuin huonosta viikosta

Tunnepäiväkirja on itsehoidon väline. Jos mielialarivi pysyy matalana viikosta toiseen, uni ja jaksaminen hiipuvat tai merkinnöissä alkaa toistua toivottomuus, ota päiväkirja mukaan terveyskeskukseen tai työterveyteen. Kirjatut viikot ovat vastaanotolla usein selkeämpi kuvaus kuin muistinvarainen kertomus.

Jos tunteet kiertävät iltaisin samaa huolta, sitä varten on oma menetelmänsä oppaassa kirjoita huoli pois.

Kysymyksiä tunnepäiväkirjasta

Tilanne, tunteen nimi, sen voimakkuus asteikolla 0–10 ja se, mitä teit tai olisit tarvinnut. Yksi rivi tunnetta kohden riittää. Jos haluat kirjoittaa enemmän, jatka rivin alle vapaasti.
Tunne liittyy tilanteeseen ja vaihtuu nopeasti: kiukku kokouksessa, helpotus illalla. Mieliala on päivän tai viikon taustasävy. Tunnepäiväkirjaan kirjataan hetkiä, mielialapäiväkirjaan yksi arvio päivässä.
Aloita yhdellä kerralla illalla ja kirjaa päivän voimakkain tunne. Jos haluat tarkemman kuvan, lisää kirjaus heti hankalan tilanteen jälkeen. Kahdessa viikossa rivejä kertyy jo niin monta, että toistuvat tilanteet alkavat näkyä.
Sovellus on nopeampi, jos haluat merkitä mielialan napautuksella ja nähdä käyrän. Paperi on parempi, jos haluat kirjoittaa, mitä tunteen takana oli. Moni yhdistää: mieliala sovellukseen, tilanteet vihkoon.
Pohja on tehty aikuiselle. Lapsille on omia tunnemittareita ja tunnekortteja, joita käytetään esimerkiksi kouluissa. Lapsen kanssa yksi tunnesana ja kasvokuva päivässä on usein riittävä aloitus.

Lähteet

Ohjeet ja tutkimus, joihin artikkeli viittaa, luettu marraskuussa 2026.

  1. Mielenterveystalo (HUS). Harjoitus: Tunteiden tunnistaminen ja salliva kohtaaminen. Kaverisuhteiden haasteiden omahoito-ohjelma (PDF).
  2. Mielenterveystalo (HUS). Harjoitus: Tunnepäiväkirjan pitäminen. Ahminnan omahoito-ohjelma (PDF).
  3. Yle (17.6.2024). Aivosi valehtelevat sinulle jatkuvasti. Aikuisten tunnekoulu, kolmas viikko: TTT-päiväkirja.
  4. MIELI Suomen Mielenterveys ry. Tunteiden merkitys (tehtäväkortti, PDF).
  5. Lieberman, M.D. ym. (2007). Putting feelings into words: affect labeling disrupts amygdala activity in response to affective stimuli. Psychological Science, 18(5), 421–428.

Yksi asia muistettavaksi: päiväkirjan kirjoittaminen on hyvinvoinnin väline, ei hoitoa. Jos voit pahoin pidemmän aikaa tai kannat jotakin, joka tuntuu liian raskaalta kohdata yksin, ota yhteyttä Mielenterveystaloon tai omaan terveyskeskukseesi. Akuuteissa itsesi vahingoittamisen ajatuksissa — soita MIELI ry:n Kriisipuhelin 09 2525 0111 tai 112.

KUN RIVIT EIVÄT ENÄÄ RIITÄ

Taulukko näyttää, mitä tunsit. Kirjoittaminen kertoo miksi.

Kirjoitusterapiapäiväkirjan kahdeksan viikkoa sisältävät 30 kirjoitustehtävää, ja tunteille on varattu niistä neljä, esimerkiksi «Kuvaile tunne ilman, että nimeät sitä». Kaamos-osiossa seuraat neljän viikon ajan mielialaa, unta ja energiaa asteikolla 1–10.

Katso päiväkirjan sisältö
141 sivua suomeksi Tulosta tai täytä iPadilla